Blogi
12. heinä, 2021
Avoin kirje markkinakauppiaille.
Mitä kauppiaana/myyjänä tuumit, oletko enemmän "kotonasi" cityjen, pikkukaupunkien vai maaseudun markkinoilla? Käykö kauppa paremmin kaupungissa vai maalla?
Mitä kauppiaana/myyjänä tuumit, oletko enemmän "kotonasi" cityjen, pikkukaupunkien vai maaseudun markkinoilla? Käykö kauppa paremmin kaupungissa vai maalla?
Ite olen ehdottomasti maaseutujen kannalla. Myyn jossain peräkylän pusikossakin paremmin kuin suurissa kaupungeissa tai kaupungeissa ylipäätään. Mulla toimii myös pienet taajamat,
muttei juurikaan kaupungit. Mun artikkelihan on ruokavoittoista, mulla on aina lämminruoka + kahvila- ja grillituotteita.
Maalla lähes jokainen markkinakävijä on maksava asiakas, siellä ei ole "renkaanpotkijoita" kuten on kaupungeissa. Vaikka maaseudun markkinoilla käy vähemmän porukkaa kuin cityssä, niin ostohalukkuus on maalla taatusti suurempaa ainakin mun tuotteilla ja monilla muillakin.
Oon järjestänyt tässä muutaman viime vuoden aikana n. 50 markkinatapahtumaa yhteensä neljässä eri maakunnassa. Yhtään isoa kaupunkia siellä ei ole mukana, suurin on ollut oma kotipaikkani Kuusankoski, jossa on n. 20 tuhatta asukasta. Pieniä taajamia, kirkonkyliä ja ihan pikku paikkoja on järjestelylistalla monta, ja mitä pienempi se paikka on ollut, sitä paremmin oon myynyt. Ymmärrän silti toki hyvin, että eri artikkeleilla on erilainen menekki maalla tai maalikylissä.
Mulla on ollut tänä vuonna järjestettävinä ihan uusina markkinapaikkoina Vuohijärvi ja Heituinlahti, joissa molemmissa
oli hyvä myynti. Ei pelkästään minulla, vaan muillakin siellä olleilla kauppiailla. Lisäksi löytyy pikkupaikkoja kuten Anjala, Koria, Voikkaa, Myllykoski ja niin edelleen.
Summa summarum: Järjestän jatkossakin pikku paikkojen markkinoita, ja uskon, että mukanani seuraavat kauppiaat saavat hekin hyvää tuottoa artikkeleilleen, tällaista palautetta olen heiltä saanut viimeksi lauantaina ja viime torstaina.
Ei mulla nyt muuta kuin kireitä siimoja
kaupankäyntiin, folks.
5. huhti, 2021
Onneks ei oo huomenna mitään ihmeempää kiirusta. Aamulla ylös puol neljältä, auton lastaus yms pakolliset hommat, matkaan vartin yli viis, Valkealan
kautta Kausalaan, jossa oltava kuuelta. Sit kiireesti kahvi-ruoka-grilliteltta pystyyn + sen kalusteet yms, sit seittemäksi takaisin Kouvolaan tukkuun, sieltä takaisin Kausalaan, missä yhteen asti. Sit kiireesti leirin purku, uudelleen tukkuun,
ja ei kun seuraavaan myyntipaikkaan Kouvolan Utinkadulle. Siellä leirin pystytys ja myyntiä ilta kuuteen. Taas kerran telttasysteemin purku, ja Valkealan kautta kotiin Kuusaalle. Kylmät kylmiöihin, välineiden tiskaus. Tuolloin kello
on lähes kaheksan illalla. Jotain nassuun, pesu ja yöunet, jos saa nukutuksi.
Ke-aamulla puol viieltä ylös, auton pakkaus, ja matkaan Valkealan kautta Taavettiin. Taavetin jälkeen
Valkealan kautta kotiin ja normaalit puuhat, eli kylmät, tiskit ynnä muuta.
Ajokilometrejä tulee tiistaina onneks vaan 130, ja keskiviikkona 110 km. Helppoa tää persaukisen elämä.
Omaa rahaa ei oo ollut marraskuun jälkeen, kaikki menee yrityksen pyörittämiseen, kiitos koronasulkujen. Noh, kyl tää korona vielä loppuu ennen vuotta 2030.
6. maalis, 2021
Myyn torilla aivan valmista ruokaa sekä lämpimänä että pakastettuna. Miten se on koronan kannalta vaarallisempaa, että
ruoka ostetaan ulkoilmassa torilta ja mennään kotiin syömään kuin se, että joka ikisestä taloudesta joku tai jotkut käy kaupassa, jossa ihmisiä on kerrallaan monasti kymmeniä, jopa satoja, kertoja enemmän
kuin torilla? Onko todella niin, että ulkona torilla on helpompi saada virus kuin sisällä kaupassa?
Tämän kun joku päättäjä
selittää mulle aukottomasti, au-kot-to-mas-ti, niin kiitän häntä oikein kädestä jalasta sitten, kun taas kätellä saa. MitVit?
3. helmi, 2021
Eräkokin Ducaton toinen vetoakseli meni viikko sitten päreiksi Taavetin torilta kotiin lähdettäessä. Ei siinä auttanut
kuin vedättää keltainen kostaja hinurin kyytiin ja ajattaa Kuusaalle kotipilttuuseen. Paikallinen Kuusaan Autotarvike -korjaamo antoi mulle vuokrapakun käyttöön,
jolla ajelin viikon verran torikeikkoja. Viimein tänään viikko auton hajoamisen jälkeen tuli varaosat, ja nyt auto on ehjätty ja vuokrapaku palautettu kyseisessä korjaamossa. Hyvin skulaa, kiitos korjaamon henkilökunnalle.
Sitä minä vaan, että jos auton joku osa alkaa pitää pahaa ääntä, kannattaisi tutkia ja korjata se ajoissa ennen lopullista hajoamista.
Mulle tuli extrakuluja hinaus + pakun viikon vuokra. Ja tietysti just talvella, kun tulot on melko niukat (lue: lähes olemattomat). Mut niin tai näin, nyt pelittää Dukato, joskin rahapussi on entistä kevyempi kantaa.
24. tammi, 2021
(Netistä lainattu teksti, en tunne alkuperää. T: Eräkokki Paavo)
Huominen (25.1) Paavon päivä on ollut tärkeä keskitalven merkkipäivä. »Paavo parasta talvea» eli päivät ovat valoisampia ja ihmiset voivat nauttia talven keleistä. Paavo on talven puoliväli, johon mennessä puolet lumista on satanut ja puolet eläinten ruuasta kulunut. Päivän jälkeistä viikkoa on joillakin alueilla sanottu »talvennavaksi» ja viikon keskiviikkoa puolitalven keskiviikoksi.
Huominen (25.1) Paavon päivä on ollut tärkeä keskitalven merkkipäivä. »Paavo parasta talvea» eli päivät ovat valoisampia ja ihmiset voivat nauttia talven keleistä. Paavo on talven puoliväli, johon mennessä puolet lumista on satanut ja puolet eläinten ruuasta kulunut. Päivän jälkeistä viikkoa on joillakin alueilla sanottu »talvennavaksi» ja viikon keskiviikkoa puolitalven keskiviikoksi.
Paavon päivänä päivä lämmittää jo reen perällekin. Jos silloin aurinko paistaa kirkkaasti koko päivän - tai ainakin niin kauan, että mies ehtii hevosen valjastaa - tulee hyvä viljavuosi, kaunis kevät ja hyvä hernesato. Paavona onkin perinteisesti syöty Lounais-Suomessa hernekeittoa.
Jos rokan aineksia ei ollut kotona, haettiin »Paavon pavui» ja siansorkkia naapurista. Rikkaat maksoivat saamisistaan, mutta
köyhät saivat ne ilmaiseksi. Anteliaisuus toi talolle hyvää onnea samaan tapaan kuin muinakin juhlapyhinä ja edisti tulevan kesän hernesadon onnistumista.
Jos Paavona tuiskutti niin paljon, että reen jalaksen jälki meni umpeen, niin tulevana kesänä pellava, hamppu, tupakka tai peruna ei
menestyneet. Toisten enteiden mukaan Paavon lumisade ennustelee hyvää satoa, ainakin herneen osalta. Jos Paavona pyryttää sen verran, että oljenkorsi peittyy, tulee sinä vuonna huono vuodentulo.
Vaikka Paavona päivä jo paistaa, niin kovin lämpimistä keleistä ei voi vielä puhua. »Paavo pakkasen parina, nenä räässä, parta jäässä». Sanottiin, että jos pakkanen ei pauku Paavona, kesäkään ei ole oikein mistään kotoisin eikä sato onnistu. Paavon päivän lämmin etelätuuli vuorostaan enteili menestyksellistä marjavuotta.